Mitä resilienssi tarkoittaa?
Se ajanjakso ja siihen liittyvät tapahtumat elämässäsi nousevat aika ajoin mieleen pieninä häivähdyksinä, ohikiitävinä muistoina.
Et tiedä mikä sai sinut selviämään, mutta selvisit. Jopa toivuit – vaikka et sitä silloin olisi mitenkään voinut uskoa.
Resilienssipotentiaali aktivoituu tiedoista ja taidoista.
Mitä resilienssi on?
Tältä sivustolta löydät oman resilienssisi aktivoimisen kannalta keskeistä terminologiaa, sanastoa sekä linkkejä oivallisiin lähteisiin.
Jos haluat lisätietoa jostakin tietystä termistä tai jokin resilienssiin, itsensä johtamiseen ja toimintakykyyn liittyvä mietityttää, älä epäröi laittaa viestiä!
Resilienssi on kykyä mukautua odottamattomaan toimintakykynsä säilyttäen.
Resilienssi on suomen kieleen lainasanana siirtynyt termi, joka kuvaa kotimaisten kielten keskuksen mukaan esimerkiksi kriisnkestävyyttä, kriisinsietokykyä, selviytymiskykyä, palautumiskykyä, häiriönsietokykyä, muutosjoustavuutta, joustavuutta ja mielen sinnikkyyttä. Sana resilienssi palautuu englannin kielen sanaan resilience, jonka etymologinen perusta on latinankielisessä sanassa re salire, ponnahtaa takaisin.
Resilienssi on monitahoinen ilmiö, jota on tutkittu jo viime vuosisadan puolivälistä saakka erityisesti psykologian ja lääketieteen aloilla. Resilienssikykyisyyteen linkittyy tiiviisti ihmiskehon stressimekanismit ja neurologiset prosessit. Stressiä niinikään on tutkittu yli vuosisadan. Ihminen on läpi evoluution selvinnyt mitä vaativimmista olosuhteista ja tapahtumista. Tämän mukautumisen seurauksena resilienssikykyisyys on osin geeneissämme.
Varhainen vuorovaikutus, hermostoa ja mieltä koodaava lapsuus, nuoruuden aikainen eri selviytymismenetelmien testaaminen ja aikuisena koetut koettelemukset ovat kaikki muovanneet sinua. Samalla elämäntapahtumat ovat vaikuttaneet osin siihen, millaisista lähtökohdista käsin reagoit erilaisiin ärsykkeisiin arjessa.
Resilienssikykyisyyttä voi myös oppia. Käyttäytymisen muuttaminen vaatii tietoa ja ymmärrystä siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme. Juuri siitä syystä resilienssin kouluttaminen nojaa vahvasti monen eri tieteenalan läpivalaisemiin osatekijöihin, joista yhdessä muodostuu resilienssipotentiaalin kivijalka.
Ihmisyksilö on läpi evoluution kuulunut erilaisiin ryhmiin ja tarvinnut ryhmän suojaa. Meitä ei ole luotu yksinäisiksi susiksi. Tästä syystä turvallisuuden ja luottamuksen käsitteiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää yksilön stressimekanismien aktivoitumisen ymmärtämiselle. Ymmärryksen kautta kehitymme aiheen tuntemisen ja käytännössä harjoitellun osaamisen kautta itsellä käytössä olevan resilienssipotentiaalin ja siihen liittyvien työkalujen hallitsemiseen.
Harjoittelu vaatii uteliaisuutta, pitkäjänteisyyttä, itseensä sitoutumista sekä kykyä itsensä johtamiseen. Kukoistukseen kasvava ihmisyksilö on ihmeellinen. Joskus kasvu on trauman jälkeistä ja silloin puhutaankin yksilön resilienssikyvyn puhkeamisesta kukkaan. Resilienssiin tutustuakseen joutuu moni meistä kokemaan myös kärsimystä. Resilienssi ei synny monotonisessa virrassa vaan myrksyn ja tyvenen vaihtelussa.
Resilienssi on monitieteinen teema, jonka ytimessä ovat yksilön kehomielen prosessit ja kokonaisvaltainen tasapaino.
Resilienssi
Resilienssi on yksilön mukautumiskykyä odottamattoman edessä. Lisäksi se on kykyä nähdä asiat myötätuntoisesti sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Resilienssikyvykkyys on yksilön kykyä käyttää tietoisesti omia vaistonvaraisia olemassa olevia ja opittuja mukautumisen ja selviytymisen työkaluja.
Stressi
Stressi on erilaisten monitahoisten psykofyysisten mekanismien lopputulos, ja sen tärkein tehtävä on auttaa tuomaan yksilön tietoisuuteen viestejä siitä, mitä hänen ympäristössään ja hänen sisäisessä maailmassaan tapahtuu. Stressireaktioiden tuntemus ja niiden havaitseminen ovat resilienssitaitojen ydintä.
Hermosto
Hermosto on kokonaisvaltainen ja massiivinen ihmisen kehomielen järjestelmä, jossa yksinkertaistettuna sympaattisen ja parasympaattisen toiminnan vaihtelu luo pitkälti sen jatkumon, jota me ihmiset kutsumme arjeksi.
Vireystilan säätely
Ihmiskehoon on koodattu vireyden vaihtelu; emme elä tasaisesti samalla monotonisella sykkeellä vaan vireydessämme tapahtuu erilaisia vaihteluita ympäristön ja sisäisen maailman muutosten kautta. Yksilön sietoikkunalla tarkoitetaan yksinkertaistetusti optimaalista kaasun ja jarrun ala- ja ylärajojen välistä vauhdin vaihteluväliä.
Perustarpeet
Perustarpeet ovat elintärkeä osa yksilön toimintakykyä. Perinteinen Maslow’n tarvehierarkia antaa edelleen käyttökelpoisen yleistyksen ihmisyksilön erilaisista tarpeista elämässä ja arjessa. Lisää syvyyttä ymmärrykselle saa esimerkiksi Deci ja Ryanin itseohjautuvuusteoria, joka avaa yksilön resilienssipotentiaalille tärkeää toimijuuden käsitettä.
Tunneäly
Tunteilla ja erityisesti ajatusten ja tunteiden tunnistamisella on tärkeä tehtävä yksilön resilienssipotentiaalin aktivoimissa. Mielentämisen eli mentalisaation taito tarkoittaa yksilön kykyä tunnistaa tapahtumia ja ärsykkeitä seuraavat tunteet itsessään. Tuon havainnoin avulla tunteita on mahdollista tunnistaa myös toisissa ihmisissä. Omaa käyttäytymistään voi mukauttaa mielentämiskyvyn tuottamasta tiedosta käsin.
"En tajunnut, että näin nopeasti pystyn kehittymään oman fiiliksen ja mielen hallinnassa. Kiitos kun ohjasit minua näkemään kaiken sen, mitä jo osaan ja mihin alitajuisesti arjessa turvaudun. Oli huikeaa tutustua omiin turva-ankkureihin. Moni asia loksahti kohdilleen."
Usein kysytyt kysymykset
Onko valmiiksi resilientti, jos on ollut hyvä lapsuus? Entä onko kaikki pilalla jos elämä on ollut yhtä taistelua?
Resilienssi muodostuu geeniemme, kokemustemme sekä hermostoomme vaikuttavien persoonallisuuspiirteiden kokonaisuudesta. Elämänkokemukset ovat vain yksi osa resilienssikykyyn vaikuttavaa kokonaisuutta. Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset kokemukset ovat kuitenkin merkittävässä asemassa resilienssikyvyn kehittymisessä. Vaikeisiin elämänkokemuksiin liittyvä kasvu on mahdollista hyvin erilaisista olosuhteista ponnistaville. Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tapahtumat ovat ylipäätään resilienssitutkimuksen keskeisiä mielenkiinnon kohteita.
Miten tiedän mistä minun resilienssipotentiaalini koostuu?
Tällä hetkellä käytössäsi oleva resilienssipotentiaali on monen eri tekijän summa. Resilienssikyvyssä yhdistyy eletty elämä ja sen tuomat kokemukset, tämän hetken kykymme vireydensäätelyyn sekä arjen rutiinit, jotka luovat tulevaa toimintakykyämme. Tietoisuus omasta resilienssikyvystä sekä sen käyttäytymismekanismeista on keskeistä resilienssin hyödyntämisen taidossa.
Miksi resilienssin yhteydessä puhutaan ajatuksista ja tunnetaidoista?
Resilienssi on yksilön mukautumiskykyä odottamattoman edessä. Samasta syystä resilienssipotentiaali on summa yksilön kehon ja mielen yhteistoiminnasta ja tuon kokonaisuuden luomasta toimintakyvystä. Ihmiskeho ei ole vain kuori. Yksilö koostuu aivojen tuottaman mielen ja muun kehon kokonaisuudesta, jossa ajatuksilla ja tunteilla on keskeinen tehtävä. Mieli tuottaa ajatuksia ja keho viestii tunteiden kautta. Siitä syystä ajatteluntaidoilla ja tunneälyllä on keskeinen sija myös yksilön mukautumiskyvyssä.
Mitä mielentäminen tarkoittaa käytännössä?
Mielentäminen (eng. mentalizing) on oman mielen tuntemista, kykyä muiden mielentilojen havainnoimiseen ja näiden tekijöiden tarjoaman tiedon hyödyntämistä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Yksinkertaisimmillaan mielentäminen on sitä, että yksilö pystyy erilaisissa tilanteissa havainnoimaan muun muassa omien tunteidensa lisäksi myös toisten tunnetiloja. Käyttäytyminen on ärsykkeen havainnoinnin, siitä tehdyn tulkinnan, mielen nostamisen ajatusten ja kehon nostamien tunteiden jatkumo. Mielentävällä otteella emme luovu mielitajustamme – monen eri kerroksen kautta rakentuneesta kyvystämme pysyä optimaalisessa ja turvallisessa kaaosta välttäen.
Miten pystyn aktivoimaan omaa resilienssiäni vaikeissa tilanteissa, joista haluaisin vain paeta?
Oman resilienssikykyisyytesi on jo sinussa sisäänrakennettuna. Mitä paremmin olet tutustunut niihin tapoihin, joiden kautta pyrit sopeutumaan erilaisiin vaikeisiin tilanteisiin, sen paremmin pystyt tietoisesti käyttämään omia toimivia käytänteitäsi tietoisesti. Halu paeta viittaa siihen, että aivoissa on aktivoitunut uhka-arvioinnin prosessi. Mikäli kykenemme säätelemään vireystilaamme edes hiukan kohti rauhallista, turvallista optimitilaa, pystymme paremmin hyödyntämään kokemustamme, ammattitaitoamme ja aikaisemman elämän onnistumisia. Aivomme ovat plastiset. Kykenemme valitsemaan, kun tiedämme millaisia vaihtoehtoja kehomme antaa meidän käyttää.
Mitä organisaation resilienssi on ja miksi yksilön resilienssi vaikuttaa organisaation resilienssiin?
Organisaation resilienssi summaa organisaatiossa toimivien yksilöiden, ryhmien sekä organisaation ylätason muutosjoustavuuteen liittyvät osatekijät. Organisaation resilienssikyvyn tärkeimpinä tekijöinä voidaan nähdä jatkuvan palautteenannon systeemit, organisaation sisäisten ja ulkoisten muutosten tarkkailun työkalut ja analyysityön kautta tehty tiedon jalkauttaminen, palveleva ihmisten johtamisen kulttuuri sekä halu sekä kyky harjoitella valmiutta kehittääkseen kerääntynyttä kokemusta hyödyntäen. Organisaation resilienssille koettu psykologinen turvallisuus, luottamus, tunneäly, vuorovaikutuksen tavat sekä mentalisaatiokyky ovat olennaisia onnistumisen mittareita.
Laura Valli, resilienssitutkija
HT, HTM, VTM
Opetan yksilöitä ja yhteisöjä johtamaan itseään paremmin ihmiskehon viisaudella.
Yli vuosikymmenen resilienssitutkimukseen syventyneenä tiedän, että hyvä johtaminen alkaa itsensä johtamisesta. Monilta meiltä puuttuu kehon viisauden hyödyntäminen. Ei ole kyse siitä, ettei meissä olisi viisautta. Emme vain osaa käyttää sitä.
Resilienssikoulussa opetan yksilöitä ja organisaatioita vahvistamaan resilienssikykyään itsetuntemuksen, itsensä johtamisen sekä hermoston ja vuorovaikutuksen toiminnan kautta.
Hyvä johtaminen alkaa kyvystä ymmärtää itseään ja sitä, miksi toimii kuten toimii. Resilienssi syntyy joustavan mielen kautta.
Kirjavinkkejä
Saari S. (2000): Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. Otava
Sapolsky R. (2004): Why zebras don’t get ulcers. StMartins
Lipton B. (2008): Ajatuksen biologia. Viisas elämä
Siegel D. & Korhonen J. (2012): Mielitaju: Muutoksen tiede. Basam Books
Duckworth A. (2018): Grit. Vermilion
Kahneman D. & Pietiläinen K. (2012): Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. Terra Cognita
Jaakkola K. (2018): Palaudu ja vahvistu. Tammi
Poijula S. (2018): Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Kirjapaja
Keinänen M. ja Martin M. (2019): Mieli meissä. Kirjapaja
Kallio M. (2020): Voimana toivo. WSOY
Lipponen K. (2020): Resilienssi arjessa. Duodecim
Nummelin T. (2020): Hallitse stressiä. Atena
Van der Kolk B. (2020): Jäljet kehossa. Viisas elämä
Markuksela H. (2021): Suorituskyvyn salaisuus